Osa vuonna 1901 vahvistettua Kallion asemakaavaa (arkkitehti Gustaf Nyström), jossa nykyisen Brahenkentän paikalle on sommiteltu Unioninkadun akselia jatkava ”Brahenesplanadi” ja julkisten rakennusten rajaama ”Helsingin tori” (”Helsinge torget”). Helsinginkadun mutka on muistuma asemakaavan tavoitteista. HKA/Lehtinen 2003, ks. ed.

Neljäs Helsinki                           Neljas_Helsinki.html
Brahen aukiot: taustaa

TAUSTAA


Helsinginkatu on Kallion ja Alppiharjun kaupunginosien yhteinen pääkatu, ja Kaarlenkadun kulma on sen keskeisin kaupunkitila. Tälle paikalle suunniteltiin vuoden 1901 asemakaavassa ”Helsingin toria” (Helsinge torget), monumentaalista aukiota julkisine rakennuksineen. Aukiot oli suunnitelmassa varattu liikenteen käyttöön. Symmetrinen ”Brahenesplanadi” olisi jatkanut Unioninkadun monumentaalista akselia, Helsingin historiallista selkärankaa, Aleksis Kiven kadulle asti. Helsinginkadun mutka Kaarlenkadun kohdalla on suunnitelman perua. Helsingin Urheilutalo (1961) ja Helsingin suomenkielinen työväenopisto (1927/1959) ovat julkisina rakennuksina ajatelluilla paikoilla, mutta ne eivät rajaudu aukioon.

Vuosikymmenten kuluessa vuonna 1920 rakennettu Kallion urheilukenttä (Brahenkenttä, ”Brahis/Braku/Bragu”) on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä urheiluareenana. Kentän pohjoispuolelle ovat asettuneet Brahenpuiston ja -puistikon liikunta- ja leikkitoiminnat. Kaarlenkadun kupeeseen on tehty suljettu lasten leikkipuisto (Kaarlenpuisto).

uusi kaupunkitila      Brahe_uusi_kaupunkitila.html
havainnekuvat      Brahe_havainne.html

Brahenkenttää ja Helsinginkatua reunustava puusto on kasvanut täyteen mittaansa. Viereiselle kukkulalle v. 1934 rakennetusta koulurakennuksesta on muodostunut kenttämaisemaa hallitseva monumentti, mutta kaupunkitilan keskeisen rakennuksen paikan Helsinginkadun bulevardin päätteenä on ottanut matala ja vaatimaton pukusuojarakennus.

Arkkitehti Pekka Lehtinen on selvittänyt Helsinginkadun historiaa ja nykytilaa perusteellisesti diplomityössään Helsinginkadun bulevardi – asemakaavoitus, kaupunkirakentaminen, katuympäristö (TKK 2003). Lehtinen rinnastaa matalan pukuhuonerakennuksen yli sadan vuoden takaisiin tavoitteisiin:

”Innokkaasti tulkiten sen voisi nähdä vuoden 1901 asemakaavan mukaisena Helsinginkadun bulevardin päättävänä julkisena rakennuksena.” (s. 62) …

”Ilman tarkoitettua katuosuuden päättävää rakennusta määrätietoisen katulinjan yht ́äkkinen päättyminen on hämmentävää.” (s. 69).

Kuvaaja Signe Brander. Helsingin kaupunginmuseo, kuva-arkisto.     https://hkm.finna.fi

Brahe_uusi_kaupunkitila.html
Neljas_Helsinki.html
Brahe_uusi_kaupunkitila.html
Neljas_Helsinki.html
lataa pdf A3 (20 Mt)      Brahe_taustaa_files/ILONEN_BRAHEN_AUKIOT_A3.pdf
Neljäs Helsinki                           Neljas_Helsinki.html
uusi kaupunkitila      Brahe_uusi_kaupunkitila.html
havainnekuvat      Brahe_havainne.html
lataa pdf A3 (20 Mt)      Brahe_taustaa_files/ILONEN_BRAHEN_AUKIOT_A3_1.pdf
Brahen aukiot: taustaa

Panoraamakuva Kallion kirkon tornista pohjoiseen/koilliseen 1912, ennen Brahenkentän rakentamista. Vuoden 1901 asemakaavan mukainen ”Brahen-esplanadi” on tasattu, myös Itäinen Brahenkatu koko mitassaan. Katualue ympäröi Helsinginkadun päätteeksi ajatellun julkisen rakennuksen tonttia.

> www.juhailonen.fihttp://www.juhailonen.fi
> palaute ja kysymyksetmailto:juha.ilonen@welho.com?subject=Nelj%C3%A4s%20Helsinki%20/%20palaute

Osa Kallion asemakaavaa (1901). vrt. kartta seur. sivulla

Neljas_Helsinki.html
pdf avautuu selaimessaBrahe_taustaa_files/ILONEN_BRAHEN_AUKIOT_A3_2.pdf

BRAHEN AUKIOT