Neljäs Helsinki                           Neljas_Helsinki.html
promenadi: taustaa

TAUSTAA

Vuonna 1817 vahvistetussa pääkaupunki-Helsingin asemakaavassa (J. A. Ehrenström ja Anders Kocke) Katajanokan osalle on lisätty täsmennetty suunnitelma, jossa koko pohjoinen ranta on linjakas satamalaituri. Suojainen puoli on esitetty reitiksi kasarmille, joka rakennettiin 1820–1836 Carl Ludvig Engelin suunnittelemana. Pohjoisen ja eteläisen rannan satama-altaiden (P) välille on hahmoteltu kanava (O). Makasiinikorttelin pohjoisreuna vastaa nykyistä rakennusriviä, jonka vanhin osa on 1860-luvun lopulta.

Osa karttaa (lisätyn osan reunat poistettu). Kansallisarkisto.

uusi promenadi      Kat_promenadi.html
havainnekuvat      Kat_promenadi_havainne.html

Kaupungininsinööri Herman Norrménin 1894 laatima, 1895 vahvistettu Katajanokan asemakaava, jonka mukaan asuin- ja satamakorttelit alkoivat rakentua. Kaavaan sisältyi vain pieni puistoalue, osa nykyistä Tove Janssonin puistoa. Nuoren Lars Sonckin vaikutusvaltaisen pamflettikirjoituksen sanoin kaava edusti "modernia vandalismia". KA.

Kat_promenadi.html
Neljas_Helsinki.html
Kat_promenadi.html
lataa pdf A3 (20 Mt)      Kat_promenadi_taustaa_files/KATAJANOKKA_P_PROMENADI_JUHA_ILONEN.pdf
Neljäs Helsinki                           Neljas_Helsinki.html
uusi promenadi      Kat_promenadi.html
havainnekuvat      Kat_promenadi_havainne.html
promenadi: taustaa
> www.juhailonen.fihttp://www.juhailonen.fi
> palaute ja kysymyksetmailto:juha.ilonen@welho.com?subject=Nelj%C3%A4s%20Helsinki%20/%20palaute
Neljas_Helsinki.html

G. A. Kajanuksen asemakaavaluonnoksessa vuodelta 1859 makasiinikortteli on piirretty myös nykyisen Upseerikasinon niemen itäpuolelle. Laivastoranta- nimisen kadun makasiinikorttelit Tammi ja Haapa (vrt. oik.) säilyivät asemakaavassa varauksina 1980-luvun alkuun asti. Osa karttaa. HKA.

Katajanokka vuonna 1808, ennen Venäjän aikaa, jälleenrakennusta ja Kocken / Ehrenströmin asemakaavaa. Vaaleanpunaisella on merkitty vaatimattomien asumusten korttelit. Nykyisen Upseerikasinon niemi on rakennettu. Osa J. U. Ekwallin piirtämää karttaa. KA.

Osa Anders Kocken ja J. A. Ehrenströmin aikaisempaa asemakaavaehdotusta vuodelta 1815. Makasiinikorttelin ja merikasarmin välillä on maastoon sovitettu tie. HKM.

KATAJANOKKA VUONNA 1878 ja 2016

Katajanokan rantaviiva on täysin keinotekoinen. Täytöt on tehty pääosin kahdessa vaiheessa: satamatoimintoja varten 1890-luvulla ja kärjen uutta asuinaluetta varten 1970-luvulla.

Katajanokka/Skatudden on nimensä mukaisesti entinen niemi. Ehrenströmin/Kocken asemakaavassa (1812-17) suunniteltu kanava erotti sen saareksi vuonna 1844.

Karttaan on merkitty vaaleanpunaisella ennen vuotta 1878 valmistuneet kivirakennukset ja C. Reuterin vuoden 1875 asemakaavan korttelijako. Lähes kaikki kivirakennukset ovat edelleen olemassa.

Nykyisen upseerikasinon tontilla, ”Tullikalliolla”, oli rakennuksia jo 1600-luvulla, ja siellä toimi mm. tiilitehdas. Niemellä ollut makasiinirakennus hyödynnettiin osana v. 1913 valmistunutta kasinorakennusta.

Suunnitelman mukainen uusi täyttöalue on merkitty vihreällä. Pohjalla osa Claës Kjerrströmin laatimaa karttaa vuodelta 1878. HKM.

Katajanokan pohjoisrantaa 1900-luvun alkuvuosina. Upseerikasino on vielä rakentamatta. SLS:

https://www.flickr.com/photos/slsarkiva/7928922718/in/album-72157631400680470/

Ortokuva vuodelta 1943. Telakkatoiminnat hallitsivat Katajanokan pohjoisrannan suljettua itäosaa vuoteen 1975 asti. Upseerikasinon pohjoispuolen kallio oli vielä tuolloin Katajanokan ainoa luonnontilainen rantakaistale. HRI:

http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-ortokuva-1943

Surullisenkuuluisassa liikennesuunnitelmassa vuonna 1968 (Wilbur Smith, Pentti Polvinen) Helsingin kaupunkikuvan murjova moottoritieverkosto sukelsi Tähtitorninvuorelta Eteläsataman lahden ali ja ilmestyi maan pinnalle Katajanokan upseerikasinon kyljessä.

Linkki > Murole (s. 139-143)

Historiallisen kanavan täyttöä autoliikenteen tarpeisiin suunniteltiin jo aiemmin, vuonna 1964, mutta suunnitelma kaatui nuorten arkkitehtien ryhmän vastarintaan.

Linkki > Murole (s. 82-83)

Katajanokan kärjen aatekilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittu asemakaavan työmalli, 1974. arkkitehdit Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. Kärjen venesatama ei toteutunut.

Katajanokalla rinnastuvat umpikortteleiden kaksi aikakautta. Vanha asuinalue rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina yhtenäisen jugend-arkkitehtuurin asuun, mutta ajan hengen vastaisesti rakennusjärjestyksen sallimalla ylitehokkuudella jo taakse jääneen kauden asemakaavan mukaiseen korttelijakoon.

Vanhat asuinkorttelit on tunnustettu arvokkaaksi asuinympäristöksi ylitehokkaasta rakenteestaan huolimatta. 1980-luvun alussa valmistunut uusi asemakaava pyrkii ainutlaatuisen kokonaisuuden säilymiseen, alueen asuinkäytön turvaamiseen ja asuttavuuden kohentamiseen ennen kaikkea pihoja parantamalla.

Katajanokan kärjen uuden asuntoalueen suunnittelu osui kriittiseen murrosaikaan, jolloin kantakaupungin henki tunnistettiin keskustarakentamisen lähtökohdaksi 40 vuoden tauon jälkeen. Aatekilpailun voittivat vuonna 1972 Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. Huolella mitoitetut umpikorttelit kaavoitettiin ja rakennettiin 1980-luvun puoliväliin mennessä.

Ote kirjasta Toinen Helsinki – kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri. Juha Ilonen (1996)/2014. AtlasArt.

Vuonna 1866 Katajanokan rantaviiva on vielä suurimmalta osaltaan luonnontilainen. Upseerikasinon rakentamisessa hyödynnetty rantamakasiini seisoo kallioisella niemellään. Uspenskin ortodoksinen katedraali on rakenteilla. Sen takana turvekattoisten talojen kylä ja C. L. Engelin suunnittelema Merikasarmin monumentaalinen rakennusryhmä.

Osa Eugen Hoffersin panoraamasarjaa Nikolainkirkon tornista. Rajattu. HKM: https://hkm.finna.fi

Lähteitä:

Helsingin asemakaavahistoriallinen kartasto. Toim. Olof Stenius, 1969. Pro Helsingfors Säätiö / Stiftelsen Pro Helsingfors.

Katajanokkaa neljän vuosisadan ajalta. Martti Helminen, 2009. Helsinki – Helsingfors. Historiallinen kaupunkikartasto. Toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen. Helsingin kaupunki, tietokeskus.

Katajanokan kärjen asemakaavaluonnos. Vilhelm Helander, Pekka Pakkala, Mikael Sundman, 1975. Arkkitehti 2/1975, s. 32-43, 46.

(Sisältää havainnollisen selvityksen Katajanokan rakentamisen historiasta).

Katajanokan Kanavaterminaalin alue – asemakaavahistoria, rakennushistoria ja kaupunkikuvan kehitys. Lauri Putkonen, 2010. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. PDF:  http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2008_kaavamuistiot/katajanokka_hotelli_tutkimus.pdf

Katajanokan upseerikerho. Helge Seppälä, 1977. Katajanokan upseerikerho.

Katajanokan upseerikerho 1919-2009. Martti Lehto, 2009. Katajanokan upseerikerho ry.

Ihmistä ei voi suunnitella, kiveä voi. Pentti Murole, 2012. Arkkitehtuuritoimisto B&M. > Linkki

> Google Mapshttps://www.google.fi/maps/@60.1674715,24.9671508,950m/data=!3m1!1e3

KATAJANOKAN POHJOISPROMENADI

> Linkki koko karttaanhttp://www.arkisto.fi/fi/palvelut/viestinta/kartat/

1817

1815

1808

1859

1894

lataa pdf A3 (20 Mt)      Kat_promenadi_taustaa_files/KATAJANOKKA_P_PROMENADI_JUHA_ILONEN_1.pdf

pdf avautuu selaimessa